Kulttuuri on laaja käsite, joka sisältää tiedot, taidot, tavat, arvot ja normit, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuuriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide, urheilu, uskonto ja muut katsomukset. Paikallinen kulttuuri syntyy paikallisten ihmisten yhteisestä toiminnasta ja se tuottaa hyvinvointia. Paikallisella kulttuurilla on merkittävä rooli Oriveden asukkaiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Se vahvistaa paikallisidentiteettiä ja tukee alueen elävää perinnettä.

Orivesiläinen kulttuuri syntyy täällä asuvien ihmisten yhteistä toiminnasta. Siihen sisältyy valtava määrä vapaaehtoistyötä, jota kaupungin kulttuuripalvelujen tulisi mahdollisuuksiensa mukaan tukea.
Kansalaisopiston kurssit tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen, itseilmaisuun ja osallisuuteen kaikenikäisille kuntalaisille. Kirjasto toimii paitsi tiedonlähteenä, myös matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, joka edistää sosiaalista kanssakäymistä. Paikkakunnalla toimii useita teatteriryhmiä, kuoroja, musiikkiryhmiä ja monia muita asukkaiden elämänlaatua parantavia harrastuspiirejä. Tiloja näihin harrastuksiin tarjoavat kaupungin lisäksi monet järjestöt ja yhteisöt. Paikkakunnalla toimii kaksi valtakunnallisesti tunnettua kulttuurilaitosta, Taidekeskus Purnu ja Oriveden Kampus (entinen opisto), jotka nekin toimivat pääosin vapaaehtoisen kansalaistoiminnan varassa.

Myös Oriveden liikuntakulttuuri elää ajan hermolla. Kävely-, pyöräily- ja retkeilyreitistöt ovat tärkeä osa kaavoitusta ja kaupunkiympäristön suunnittelua. Niitä on kehitetty taloudellisten voimavarojen puitteissa. Liikuntatiloja ja ohjausta on tarjolla sekä kaupungin että yksityisten palveluntarjoajien toimesta. Viimeisin näkyvä ajanmukainen saavutus on vapaaehtoisvoimin aikaan saatu frisbeegolfrata Kirkkolahden ympäristössä. Valtakunnallista tunnettuutta Orivedelle on jo vuosikymmenien ajan tuonut paikkakunnan vahva lentopallokulttuuri.

Valitettavasti kaupungin resurssit elämänlaatupalveluihin ovat varsin niukat ja niitä on jatkuvasti myös leikattu. Palvelujen ylläpitämiseksi on maksuja jouduttu korottamaan viime vuosina merkittävästi, mikä on rajoittanut monien pienituloisten mahdollisuuksia osallistua edellä kuvattuihin kulttuuritoimintoihin. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille jäi kuntien keskeiseksi tehtäväksi asukkaiden sivistys- ja elämänlaatupalveluiden turvaaminen ja tukeminen. Nyt kun ”pöly” soteuudistuksen osalta alkaa laskeutua, tulisikin kunnissa tarkoin miettiä, miten edistettäisiin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tällöin keskiöön nousevat edellä kuvatut elämänlaatupalvelut. Ne ovat paitsi asukkaiden hyvinvointia edistäviä, myös kunnan veto- ja pitovoimaa vahvistavia.

Toivottavasti tulevalla valtuustokaudella uusilla valtuutetuilla riittää rohkeutta kohdentaa riittävästi yhteisiä varoja näihin.

Ilkka Hjerppe (sd)
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja